Paikalliset | 30.11.2023 15:57

Mauno Koiviston perintöä vaalitaan muistolaatoin

Mauno Koiviston siskontytär Marianne Sillgren-Nykänen (keskellä) paljasti muistolaatan. Vartiossa Koiviston entinen oppilas Kauno Auvainen ja Laukolan koulun nykyinen oppilas Mea Tuominen.

Hento lumipeite, auringon säteet ja kirpakka pakkanen. Kamarikuoro SbC esitti Jean Sibeliuksen säveltämän Soi kunniaksi luojan ja samalla kahdeksan laulujoutsenen aura lensi juhlakansan yli.

Sinivalkoisesta tunnelmasta ei ollut puutetta, kun Vahdolla paljastettiin muistolaatta presidentti Mauno Koiviston (1923—2017) kunniaksi. Viime lauantaina Koiviston syntymästä tuli kuluneeksi tasan sata vuotta.

Suomen tasavallan yhdeksättä presidenttiä muistellaan Vahdolla erityisellä lämmöllä, sillä hän työskenteli pitäjässä opettajana vuosina 1952—1953. Muistolaatta sijoitettiinkin entisen kansakoulun eli nykyisen kirjaston ulkoseinään.

Koivistoa sijaisopettajan paikan saannissa saattoi auttaa hänen tätinsä Hilja Eskola, joka asui Vahdolla ja oli toiminut täällä kansakoulun opettajana vuodesta 1910.

Myös Koiviston äidinäiti Sofia Eskola asui aikoinaan Vahdolla.

—Mauno Koivisto on kertonut, että hänen varhaisimmat muistonsa Vahdosta liittyvät isoäidin hautajaisiin vuonna 1928. Mauno ei ollut vielä täyttänyt viittä vuotta, mutta muistaa linja-automatkan Vahdolle ja torut, jotka hän sai, kun oli pyörittänyt lautasta pihalla muistotilaisuuden aikana, kertoi historoitsija Turkka Myllykylä muistolaatan paljastusjuhlassa pitämässään puheessa.

Vahto oli sikälikin merkittävä paikka Koivistolle, että täällä sijaitsi hänen ja hänen tuoreen vaimonsa Tellervo Koiviston (os. Kankaanranta) ensimmäinen yhteinen koti.

—Koti sijaitsi kansakoulun toisessa päässä, ja toisessa päässä olivat luokkahuoneet, Myllykylä osoitti.

Muistolaatan paljastusjuhlassa puhuivat myös Ruskon kunnanvaltuuston puheenjohtaja Antti Mattila sekä Vahto-seuran puheenjohtaja Irmeli Kuusela.

Mattila muistutti, että Koivisto vieraili opettajavuotensa jälkeen Vahdolla vielä monesti virallisissa merkeissä. Hän oli paikalla muun maussa Laukolan koulun vihkiäisissä ja kirkon 200-vuotisjuhlassa.

Myllykylä kertoi, että Koivistolla oli tapana käydä pyöräilemässä — toisinaan Kultarannasta Vahdolle asti.

—Vuonna 1982 Koivisto valittiin presidentiksi ja jo seuraavana vuonna hän pyöräili Kultarannasta Vahdolle kai katselemaan tuttuja paikkoja. Paikallinen taksinkuljettaja, joka oli menossa Turkuun, oli tunnistanut pitkänhuiskean pyöräilijän. Hän soitti tulijasta isälleen ja ehdotti, että tämä ottaisi tulijasta valokuvan. Ennen kun Koivisto saapui Laukolaan oli uutinen jo levinnyt kylässä kulovalkean tavoin ja tuonut runsaasti katselijoita tien varteen.

Muistolaatan viime lauantaina Vahdolla paljasti Mauno Koiviston siskontytär Marianne Sillgren-Nykänen. Laatan hankinta ja paljastustilaisuuden juhlallisuudet olivat monen tahon yhteistyön tulos. Ruskon kunnan lisäksi juhlaa oli järjestämässä paikallisia yhdistyksiä, yrityksiä, seurakunta ja yksityishenkilöitä. Muistolaatan hankkiminen pohjaa kunnanvaltuutettu Ismo Söderlingin tekemään aloitteeseen.

Vahdon lähikirjastossa on vuoden loppuun asti esillä Mauno Koivisto opettajana Vahdolla -näyttely.

Maria Suomi